Sinikka Vepsä

Blogi

Kansalaisen velvollisuus

Valtakunnan politiikassa kuohuu parhaillaan. Koko alkuviikko on eletty jännityksessä hajoaako hallitus vai eikö hajoa. Blogini kautta haluan kiittää vielä kerran kaikkia äänestäjiäni kuntavaaleissa saamastani luottamuksesta. Olin Helsingissä saamallani 1129 äänellä kuudes demarivaltuutettu kahdestatoista valitusta. Kaksinkertaistin äänimääräni ensimmäisten kuntavaalieni jälkeen. Iso kiitos kuuluu kaikille teille sekä pienelle , mutta sitäkin ahkerammalle tukijoukolleni.Olen työssä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa vanhuspalveluissa , joten olen jäävi valitettavasti toimimaan luottamushenkilönä omalla osaamisalueellani. Minut nimitettiin 7.6.2017 kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston jäseneksi 2017 alkavaksi toimikaudeksi. Mielenkiintoinen toiminta-alue. Varavaltuutettuna sain mahdollisuuden toimia HKL:n /Helsingin kaupungin liikennelaitoksen) johtokunnassa metro- ja raitiovaunuliikenteen parissa sekä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän hallituksessa Ridasjärvellä. Teen parhaani valtuustotyöskentelyssä, jotta Helsinki olisi hyvä paikka asua meille kaikille ja haluan kehittää Helsinkiä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Isäni Arvo Vepsä oli kovasti pettynyt vuonna 1984 kunnallisvaalien tiimoilta ja julkaisen tässä häneltä löytämäni runon, joka on hyvin ajankohtainen tänäänkin.

Kansalaisen velvollisuus

Mietin tokko sitä täytän.
Äänioikeuttani käytän.
Tarkastelen aatteen rantaa,
ei näkyvissä kelle antaa.

Kellään ei julkisivu siisti,
vihreille en minä viitsi.
Aikaisemmin joka kerran,
valitsin aina rötösherran.

Itse koskaan kun en opi.
Päättänyt oon tehdä topin.
Menköön kunta vaikka kumoon,
nyt rötösherrat ei mua lumoo.

Pidän mölyt mahassani.
Oman äänen itselläni.
En minä ole velvollinen,
ennen kuin aate kelvollinen
esiin jostain starttaa ja se sopii
minun karttaan.
Nyt ei sovi sosialistit, keput eikä kommunistit.
Oikealla en mä ole
enkä liioin liperaali.
Maaseudulta olen poissa,
vihree syksyllä ei loista.

Isäni Arvo Vepsän mietteitä kunnallisvaalien tiimoilta lokakuussa 1984