Sinikka Vepsä

Blogi

KOTISEUTU

Kaipaus synnyinseutuun ei ole uni.
Se on totta karmeaa.
Sen kokenut on moni.
Petsamosta Palestiinaan.
Jokaisella on kaipuu lohduton.

Lailla kangastuksen kaartuu,
taivas, kirkas ylle sen.
Ajan myötä murheet maatuu. Iloksi muuttuen.
Kuin murheita ollut ei ois,
siellä, mistä täytyi lähteä pois.

Sinne aatos aina siivin lentää.
Onnellisen perspektiivin siinä sielu saa.
Kuva kirkastuu, mieli virkistyy.
Juuret jalkojen alla on.

En näkyjä nää.
Oma kantapää tuhannesti todennut on.
Vuosikymmenet vierineet verkkaan kohdallani.
Aina yhtä kirkkaana koen muistelon.
Voisinko haihattaa, unohtaa tai vaihtaa ?
Synnyinseutuni on ainut, korvaamaton.

Arvo Vepsä

Isäni, Arvo Vepsän, edesmenneen Karjalan evakon ja sotaveteraanin kirjoittama runo 1980 -luvulta on ajankohtainen tänäänkin. Kotiseutu, isänmaa on meille jokaiselle tärkeä.Isäni osallistui vapaaehtoisena talvisotaan ja suoritti välirauhan aikana varsinaisen asepalveluksensa Savonlinnassa. Jatkosota mukaan lukien hän puolusti maatamme yhteensä lähes viisi vuotta. Tämän runon myötä haluan toivottaa Hyvää Itsenäisyyspäivää!