Sinikka Vepsä

Blogi

Mukana omaishoitajan arjessa 14.2.2015 Omaishoitajaliiton haaste eduskuntavaaliehdokkaille

Ystävänpäivän ilta omaishoitajan tuuraajana

Työssäni toimin muistisairaiden asukkaiden ryhmäkodissa osastonhoitajana . Ryhmäkodissamme alkoi viime vuonna osavuorokausihoitokokeilu. Arkisin meille tulee sovitusti kotoa muistisairas asukas päiväksi hoitoon. Kokeilu osoittautui niin tärkeäksi, että toiminta jatkuu. Näin tutustuin -38 syntyneeseen mieheen ja hänen omaishoitajana toimivaan vaimoonsa. Kutsutaan heitä Heikiksi ja Liisaksi.
Tarjouduin Heikille hoitajaksi, jotta voisin ottaa omaishoitajaliiton haasteen vastaan. Tämä ilahdutti Liisaa ja sovimme, että 14.2.15 Ystävänpäivänä hän menee elokuviin ystävättärensä kanssa . Ryhmäkodissa Heikki kaipaa Liisaa usein , ei jaksa keskittyä toimintoihin . Hoitajan läsnäolo on tärkeää. Kävely ja tasapaino ovat heikentyneet muistisairauden myötä. Hän kävelee epävarmasti ja rollaattoria Heikki ei muista eikä hahmota.
14.2.15 menin viehättävään kotiin klo 17.00. Mukanani lehti ja runokirja. Kuvittelin voivani lueskella rauhassa. Kahvit ja mehukkaat voileivät ja leivonnaiset odottivat valmiina. Heikki ei vierastanut minua, muttei muistanutkaan. Vaimon lähdettyä Heikki oli rauhaton. Hän teki koko ajan lähtöä lapsuudenkotiinsa. Hetkeksi tilannetta rauhoitti , kun vakuutin hänen olevan omassa kodissaan ja Viirukissan makaavan lipaston päällä . Talo on viehättävä pieni 1930-luvulla rakennettu puutalo mansardikattoineen. Muistisairaan ja epävarmasti liikkuvan henkilön asumismuodoksi talo on hankala. Suihkutila on myöhemmin rakennettu ja ahdas. WC on ahdas ja hankala liikuntaesteiselle. Makuuhuoneet olivat kapeiden kierreportaiden päässä yläkerrassa. Siellä Heikki ja Liisa eivät enää nuku vaan olohuoneen sohvalla.
Hetken Heikki jaksoi kuunnella lukemista. Hetken hän silitteli Viirukissaa. Hetken hän seurasi tv:tä. Lauloimme . Laulaminen rauhoitti Heikkiä. Piipahdin pikaisesti WC:ssä. Tullessani Heikki harhaili jo eteisessä etsien Liisaa. WC:ssä kävimme usein. Heikillä on eturauhasvaivaa . Hän sai erikoislääkärille lähetteen vaivojen takia. Lääkäri ei tehnyt asialle mitään. Söimme iltapalaa ja annoin lääkkeet klo 19. Istuimme käsi kädessä tuoleissa vierekkäin ja keskustelimme .Tämä rauhoitti Heikkiä. Avustin pesuissa, petasin sängyn . Klo 21 Heikki kävi nukkumaan. Hän heräsi 30min päästä ja oli lähdössä kotiinsa. Peittelin hänet ja Heikki nukahti hetkeksi. Sama juttu. Hetken päästä hän valitti nälkää. Olimme keittiössä syömässä iltapalaa klo 22 Liisa palatessa kotiin. Elokuva oli ollut hyvä. Liisa on toiminut omaishoitajana 8 vuotta. 2 viimeistä ovat olleet hankalia. Heikkiä ei voi jättää yksin . Hän lähtee sukkasillaan ulos jos Liisa yrittää tehdä lumitöitä. Yöt ovat vaikeita lääkityksestä ei ole apua. Heikki heräilee lukuisia kertoja yössä ja on lähdössä lapsuudenkotiinsa. Täysin unettomia öitä on usein. Kotiin palasin mietteliäänä. Omaishoitajan työ on työtä 24/7. Sopimusomaishoitajia on hiukan yli 40 000 henkilöä. He ansaitsevat työhönsä kaiken tuen ja kunnon korvauksen.