Sinikka Vepsä

Blogi

Säätiöiden valvontaa pitää tehostaa

Tämän päivän A-studiossa käsiteltiin mm yleishyödyllisten järjestöjen verovapausoikeutta.
Linnanmäen huvipuisto tuottaa 3,5 miljoonaa euroa. Säätiönä sen ei tarvitse maksaa veroa. Tästä 3,5 milj € summasta 15% menee lastensuojelun hyväksi. Minusta 15% on vähän etenkin kun huvipuiston rannekkeet ja yksittäiset laiteliput ovat erittäin kalliita. Tuo 3,5 milj € on kerätty pääasiassa lapsiperheiltä ja vain 15% tästä verovapaasta tulosta palautuu lapsiasiakkaille, jotka tarvitsevat lastensuojelun palveluita.
Ohjelmassa kerrottiin verohallinnon arvioivan onko yritys nk yleishyödyllinen vai ei. Hallitus puoltaa yleishyödyllisten yritysten verovapautta, koska yritysten tuotosta saadaan yleishyödyllistä hyötyä kansalaisille?
Ohjelmassa esiintyneen asiantuntija kertoi, että säätiöiltä saamatta jääneet verotulot olivat jo kymmenen vuotta sitten noin 100 miljoonaa €. Tänä päivänä ne ovat useita satoja miljoonia euroja.
Kuten ohjelmassa todettiin säätiöiden valvontaa pitää tehostaa! Ei ole oikein, että säätiöt voivat itse päättää ketä tai minkälaista lääketieteellistä tutkimusta tai puoluetta ne tukevat. Nuorisosäätiön kuviot muistuivat nyt ensimmäisenä mieleen.
Muistaakseni uuden Lasten sairaalan rakentamiseen tarvitaan nyt kansalaisilta 30 miljoonaa euroa.
Linnanmäen huvipuisto voisi lahjoittaa tuon summan tai valtio voisi saada sen moninkertaisesti näiltä yli kymmeneltätuhannelta yleishyödylliseltä säätiöltä verotuloina. Reilua olisi, että säätiöitä verotettaisiin normaalisti niin kuin oikeudenmukaista on. Valtiovalta päättäisi sitten puolueettomasti, mihin näitä verotuloja käytetään kuten esimerkiksi uuden Lastensairaalan rakentamiseen tai lastensuojelun resurssien lisäämiseksi.

Tämän päivän( 18.3.13) HS:ssa Antti Halonen ja Pilvi Kalliomaa kirjoittivat Vieraskynä -palstalla, että Suomen hallinnon avoimuudessa on parantamisen varaa ja ettei maassamme ole tapahtunut koko julkishallinnon läpäisevää asennemuutosta. Mediasta tulvii tietoa, joka tukee läpinäkyvyyden ja avoimuuden tarvetta.

Lopuksi A-studiossa käsiteltiin Heinolaa raastavia kaupunginjohtajaan kohdistuvia erimielisyyksiä. Ohjelmassa kuultiin asukkaalta ehdotus. Kunnanvaltuutetut eivät saisi vaikuttaa vallan kahvassa kuin kaksi kautta eli kahdeksan vuotta yhteensä. Valtuustotyössä tarvitaan kuitenkin myös jatkuvuutta, koska hyvän asiantuntemuksen saavuttaminen päätöksentekoa varten ei tapahdu hetkessä.Sen olen huomannut uutena HKL:n johtokunnan jäsenenä. Ehdotuksessa on myös hyviä puolia. Vaihtuvuutta tarvitaan niin kunnanvaltuutetuissa kuin kansanedustajissakin. Tutkimusten mukaan työpaikkaa on suositeltavaa vaihtaa 4-7 vuoden välein. Kunnallisessa luottamustoimen hoitamisessa on tärkeää etteivät mahdolliset ystävyys- tai tuttavuussuhteet yli puoluerajojen vaikuta valtuutetun päätöksentekoon. Haluan uskoa, että näin onkin, siksi puolueeni on SDP. Puolueen arvoihin kuuluvat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus. Näiden arvojen mukaista työtä olen sitoutunut tekemään luottamustoimieni hoitamisessa.