Sinikka Vepsä

Blogi

Terveyskeskusten kehittämiseen kannattaa panostaa

 

Osallistuin 5.9.12 Uuden Suomen kuntavaalikiertue tilaisuuteen.   Panelikeskustelu käsitteli terveydenhoitopalveluja .  Aluksi kaupunginsairaaloiden johtajalääkäri Eeva Ketola esitteli  Helsingin kaupungin tilannetta . Tulevaisuuden väestöennusteita ja terveyspalveluiden budjettia. Ketolan jälkeen Attendon varatoimitusjohtaja Antti Ylikorkala puolestaa piti kattavan esityksen yrityksestä.  Päälimmäiseksi tilaisuudesta jäi kuva Attendon mainostilaisuudesta. Ylikorkala esitteli Tampereen kaupungin tekemää vertailua ulkoistetun terveyskeskuksen kustannuksia  ( Attendolla) verrattuna muihin alueen terveyskeskusten kuluihin. Ulkoistetun terveyskeskuksen toimintakustannukset olivat alhaisimmat , jonotilanne lyhin ja asiakastyytyväisyys paras mahdollinen. Vertailu oli toteutettu vain vuoden ajalta. Ennen kuin tällaisen toiminnan vertailu on luotettavaa, vertailuajanjakso pitäisi olla vähintään kolme vuotta. Mielellään viisi vuotta. Päivi Lipponen (sdp) toi esille aivan oikein sen, että kyseisen vuoden ajan Attendo voi ”tsempata” kaikessa.  Vuoden ajan yritys pitää omat hintansa alhaisena tappion uhallakin ja panostaa palveluun todella paljon. Kustannukset kohoavat kun  vertailuaika on ohi ja kiinteä sopimus tehty.

 

Tämän päivän(6.9.) Demokraatissa on artikkeli Raaseporista, joka luopuu Mehiläisen  tuottamasta terveyskeskuspalveluista Karjaan terveyskeskuksessa jatkuvasti kohonneiden kustannusten takia.  Attendo tekee 5 % voittoa vuosittain. En usko, että se saadaan aikaan pelkästään sillä, että” oikea määrä oikeita ammattilaisia on oikeassa paikassa oikeaan aikaan” , niin kuin Ylikorkala asian esitti. Arkkiatri Risto Pelkonen (Demokraatti 6.9.2012) on todennut tehtyjen tutkimusten mukaan ettei terveydenhuoltopalveluiden kilpailuttaminen ja yksityistäminen tee palveluista yhtään laadukkaampia tai edullisimpia.   Usein vaihtuvat keikkalääkärit lähettävät potilaansa huomattavasti helpommin laboratorio- ja erikoislääkäritasoisiin tutkimuksiin kuin  vakituinen potilaan aiemminkin tavannut terveyskeskuslääkäri.

Miten sitten Jakomäkeen, Kontulaan ja Espoon Keskukseen saadaan terveyskeskuslääkäreitä ja hoitajia? Terveyskeskusten jäykkää organisaatiota ja byrokratiaa on karsittava. Attendolla on  hyvää se, että vanhusten palvelutalon johtajan ja lähihoitajan välillä on  kaksi organisaatioporrasta. Ketolan mukaan Helsingin kaupunginsairaalan organisaatiossa näitä portaita on viisi. Tarvitaanko todella näin moniportainen organisaatio ?

Terveyskeskuslääkäreille ja muulle hoitohenkilökunnalle on tarjottava mahdollisuuksia työaikajoustoihin. Yhtä terveyskeskuslääkärivakanssia voi tarvittaessa  hoitaa kaksi lääkäriä . Toinen tekee aamupäivällä neljä tuntia, toinen iltapäivällä neljä tai kuusi tuntia tai päinvastoin.  Iso osa lääkärikunnasta on naisia. Osa-aika työ on pienten lasten äideille mahdollistettava.  Työvuorosuunnittelussa tulee huomioida työntekijöiden toiveita. Arja Juvonen (ps) mainitsi paneelissa, että tämä onnistui paremmin hänen osaltaan yksityisellä työnantajalla.

Tänä päivänä  työpaikassani, kunnallisella sektorilla noudatamme ergonomista työvuorosuunnittelua. Pyrimme huomioimaan myös työntekijöiden omat, kohtuulliset toiveet.  Hoitajat voivat vaihtaa työvuoroja tarvittaessa keskenään keskusteltuaan asiasta  lähiesimiehen kanssa.

Helsingin seudun kuntaliitoshankkeen edetessä kehitetään myös yhteistä tietojärjestelmähanketta, Apottia. Yhtenäistä, toimivaa potilastietojärjestelmää tarvitaan kipeästi .

Toimivat, viihtyisät  tilat, asialliset työvälineet ja kalusteet vaikuttavat myös työviihtyvyyteen. Tarvitaan myös hyvää johtajuutta ja työyhteisöä, jotta hoitotyössä jaksaa. Tarvittaessa on oltava mahdollisuus myös ulkopuoliseen työnohjaukseen. Lääkäreiden työtä voidaan helpottaa myös  kouluttamalla lisää sairaanhoitajia, joilla on lääkkeenmääräämisoikeus tavallisimmissa infektiosairauksissa.

Potilaat Jakomäessä tai Espoon Keskuksessa ( nämä mainittiin paneelissa haastavina alueina) ovat aivan samanlaisia Attendon lääkärille kuin kunnalliselle terveyskeskuslääkärille.  Isompi rahallinen korvaus ei auta Attendon lääkäriä jaksamaan haasteellisiksi koetuissa  terveyskeskuksissa yhtään pidempään .  Keikkalääkärit vaihtuvat koko ajan. Tämä vaihtuvuus maksaa asiakkaille ja kunnille paljon.  Kunnallisten terveyskeskusten kehittämiseen kannattaa panostaa. Jäykkää organisaatiota ja byrokratiaa on karsittava.  Helsingissä yhdistyvät ensi vuonna sosiaali- ja terveysvirasto. SOTE –uudistus tarjoaa mahdollisuuden karsia ylimääräisiä organisaatioportaita . Toivottavasti tämä tapahtuu yhdistymisen myötä !